Ruoka on kriittinen asia

16.12.2014

Jos ruoka käy vähiin, yhteiskunta ei kauan kitkatta toimi. Elintarvikkeiden saatavuus on elintärkeää. Elintarvikkeiden tuotanto onkin nimetty yhdeksi yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista.

Elintarvikehuolto tarkoittaa koko ruokatuotannon ketjua pellolta pöytään saakka. Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikehuoltosektori ja kolme sen alla toimivaa poolia koettavat osaltaan pitää huolta siitä, että koko tuo ketju toimisi aina. Myös poikkeustilanteessa.

65
Elintarviketeollisuuspoolissa on 65 huoltovarmuuskriittistä yritystä ja näillä noin 140 toimipaikkaa. Kauppa- ja jakelupoolissa on 13 yritystä.
 

Elintarviketeollisuuspoolin sekä kauppa- ja jakelupoolin perustana ovat yritykset, jotka on luokiteltu huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi. Alkutuotantopoolin organisaatiossa on vastaavasti 14 aluetta, joilla on pooliyhteyshenkilö. Elintarviketeollisuuspoolissa on tällä hetkellä 65 yritystä, kauppa- ja jakelupoolissa 13 yritystä.

Viljo Holopainen korostaa elintarvikehuollon koko ketjun varmistamista.

Varautumista häiriöihin

”Pooli pitää yhteyttä siihen kuuluviin yrityksiin, ohjaa, opastaa, kouluttaa ja pitää yrityksille valmiusharjoituksia. Poolit tekevät yhteistyötä myös viranomaisten kanssa”, poolien toimintaa kuvaa elintarvikehuoltosektorin poolien valmiuspäällikkö Viljo Holopainen.

Keskeistä toiminnassa on pooliin kuuluvien yritysten ja niiden toimipaikkojen jatkuvuudenhallinta. Se tarkoittaa esimerkiksi

  • häiriötilanteiden tunnistamista,
  • häiriöihin varautumista ja
  • toiminnan jatkumisen varmistamista häiriöistä huolimatta.

Pellolta myymäläjakeluun, aina

Elintarvikehuoltosektorin kolmelle poolille kuuluu varmistaa ruuan kulku tilalta myymäläjakeluun saakka. Tätä harjoitellaan esimerkiksi vuosittaisissa valmiusharjoituksissa.

”Meitä kiinnostaa fyysinen maailma. Millä tavalla saadaan raaka-aineita, miten työvoiman käyttö turvataan, miten varmistetaan mm. energiansaanti, kuljetukset ja tietoyhteydet?”

Myrskyt ja vesihuollon pulmat jo toistuvia

Tästä on kyse ensi vuoden valmiusharjoituksessa, jonka suunnittelu on juuri alkanut. Mukana ovat elintarvikehuoltosektorin kolmen poolin lisäksi voimatalouspooli, ICT-pooli sekä vesihuoltopooli.

Yhteiskunnan toimintojen häiriintymiseen ei välttämättä tarvita syvää kriisiä, kuten sotatilannetta. Normaalioloissakin syntyy häiriöitä, joihin on syytä varautua.

Pandemia voi tuntua hieman kaukaiselta, mutta pahoista myrskyistä on jo tullut tuttuja. Ja vesijohtovedestä tuli äkkiä käyttökelvotonta mm. Nokialla 2007, Siilinjärvellä 2012 ja Janakkalassa 2014.  

Tunnistetaan kriittiset yritykset

Huoltovarmuuskeskus on luonut kriteerit, jonka perusteella yrityksiä ja niiden toimipaikkoja pidetään kriittisen tärkeinä. Poolit valitsevat toimialoiltaan ne yritykset, jotka listataan kriittisen tärkeiksi.

Elintarvikehuollossa kriittistä on tuotanto. Huoltovarmuuden kannalta merkittävää on, että tuotanto on Suomessa. Tällä hetkellä kriittisen tärkeiksi luokiteltuja yrityksiä on elintarviketeollisuuspoolissa 65. Niillä on yhteensä noin 140 toimipaikkaa.

Viljo Holopainen

”Enää ei riitä, että varmistetaan vain yrityksen toiminta tuotantolaitoksen aitojen sisällä. Pitää varmistaa myös kriittiset ulkopuoliset toimijat".

 

Yrityksille vapaaehtoista toimintaa

Pooliin kuuluminen on yrityksille vapaaehtoista. Niiltä kysytään, haluavatko ne olla poolissa mukana. Harva kieltäytyy. Pooliin kuuluminen ei maksa yrityksille, mutta valmiusharjoittelu ja -koulutus sitovat jonkin verran työaikaa.

Yritysten suhtautuminen käytännön toimintaan vaihtelee, Holopainen kertoo.

”Jotkut ovat aktiivisesti mukana ja ovat omineet valmiustoiminnan osaksi omaa toimintaansa. Ne hyödyntävät Huoltovarmuuskeskuksen tarjoamia mahdollisuuksia, hakevat työkaluja ja oppia. Osa taas ei niin aktiivisesti. Ehkä tämänkaltaiset asiat jäävät sivummalle tiukkoina aikoina.”

Uusia asioita otettava huomioon

Automatisoituminen, yritysten erikoistuminen ja toimintojen ulkoistaminen näkyvät myös huoltovarmuustyössä. Uusia seikkoja on otettava huomioon.

”Enää ei riitä, että varmistetaan vain yrityksen toiminta tuotantolaitoksen aitojen sisällä. Pitää varmistaa myös ne ulkopuoliset toimijat, jotka ovat välttämättömiä tuotannon jatkumisen kannalta”, Holopainen huomauttaa.

”Pelkästään oma palautumiskyky ei riitä. Pitäisi pystyä varmistamaan verkoston osien luotettavuus ja kyky palautua häiriöistä”, lisää Holopaisen paikalle valmiuspäälliköksi vuodenvaihteessa siirtyvä Aili Kähkönen.

Riitta Gullman

Teksti

 

Erja Saraste

Valokuva

 

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli