Jotta valoja ei tarvitsisi sammuttaa

22.2.2021

Väestökato kohtelee suomalaisia alueita ja paikkakuntia hyvin vaihtelevasti. Miten koronapandemia vaikuttaa väestökehityksen isoon kuvaan? Ja onko sillä vaikutuksia huoltovarmuuteen?

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro pitää suomalaisten heikentynyttä syntyvyyttä ja sen aiheuttamaa väestörakenteen muutosta merkittävimpänä alue- ja väestönkehitykseen juuri nyt vaikuttavista muutostrendeistä. Nuorten ihmisten  asuinpaikkavalintojen ohella on  yhä merkittävämpää, hakeutuvatko seniorit lähimpiin kuntataajamiin, seutu-tai maakuntakeskuksiin vai valtakunnallisiin keskuksiin lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia.

Huoltovarmuuskeskuksen alueellisesta toiminnasta vastaava valmiusasiamies Ville Anttila lisää, että maan sisäisellä väestönkehityksellä on vaikutuksensa myös huoltovarmuuden kehittämiseen aluetasolla. Huoltovarmuuden ja väestön toimeentulon kannalta ensisijaisen tärkeätä on, miten kriittiset palvelut, kuten kaupat ja sote-palvelut, saadaan ohuemmallakin väestöpohjalla pidettyä markkinaehtoisesti yllä.

Vaikuttaako pandemia väestönkehitykseen?

Timo Aro muistuttaa, että koronan kaltainen kriisi on aina alku jollekin uudelle. Se mitä siitä seuraa, nähdään kuitenkin vasta jälkikäteen.

”Vaikka väestökehityksen iso kuva ei ole niinkään muuttumassa, etätyön muuttuminen pandemian myötä valtavirraksi on iso ja lähes puolta suomalaisista koskettanut vallankumous. Ja sillä on varmasti myös pitempiaikaisia seurauksia.”

Timo Aro

Arviolta 1,3-1,4 miljoonaa Suomen 2,5 miljoonasta työllisestä pystyy etätyöhön joko koko- tai osa-aikaisesti. Jotkut ovat voineet siirtyä kokonaan etätyöhön ja toisille se on ollut mahdollista vain yhtenä päivänä viikossa.

”Etätyön tuleminen on jo pitkään odottanut pinnan alla siitä asti, kun se on ollut teknisesti mahdollista. Pitkällä aikavälillä tärkeää on tapahtunut asenteiden muutos: että asiat sujuvat, vaikka työntekijän päästää pois esimiehen valvovan silmän alta.”

Voittajat ja häviäjät

Entiseen ei ole enää paluuta pandemian aikanaan päättyessä. Jatkossa yhä useammalla lähi- ja etätyö vuorottelevat, mikä vapauttaa ison osan väestöstä yhden asuinpaikan kahleista.

”Monet työskentelevät jo ainakin osa-aikaisesti vapaa-ajan asunnoillaan. Sen ansiosta kaupunkiseutujen ulkopuolisessa Suomessa osa kunnista on pärjännyt pandemiavuonna väestökehityksessä hyvin, jotkut jopa paremmin kuin vuosikymmeniin.”

Suurkaupunkien ja niiden kehysalueiden ohella voittajat ovat vahvoja mökkikuntia, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja tai tiiviitä matkailukeskittymiä. Niiden varassa ne pystyvät ylläpitämään kokoaan suurempaa palvelurakennetta.

Entiseen ei ole enää paluuta pandemian aikanaan päättyessä. Jatkossa yhä useammalla lähi- ja etätyö vuorottelevat.

Timo Aro, MDI

 

”Hyvä esimerkki on Äköslompolon kylä Kolarissa, jossa on alle 500 vakinaista asukasta ja 20 000 hengen kaupungin palvelut. Voittajien joukossa on yllättäen myös Salla, jonka vuosikymmeniä kestänyt väestötappiokierre ainakin väliaikaisesti pysähtyi”, Aro kuvaa.

”Ja sitten on kuntia, joissa väestökehitys on jatkunut negatiivisena. Kunnat ja taajamat eriytyvät tässä suhteessa vahvasti.”

Töölöön, Nurmijärvelle vai Kuusamoon?

Aro listaa neljä keskeistä alue- ja väestönkehitykseen juuri nyt vaikuttavaa muutostrendiä: kaupungistumis-ja keskittymiskehitys ja samanaikainen etätyön mukanaan tuoma monipaikkaisuus; eriytymisen, erilaistumisen ja kuplautumisen syveneminen alueiden sekä ikä- ja väestöryhmien välillä; liikenneyhteyksien, korkeakoulujen ja sijainnin kolmiyhteyden korostuminen kaikessa ja kaikkialla; demografinen muutospaine väestö- ja ikärakenteessa.

Näistä väestörakenteen muutos on merkittävin ja vaikutuksiltaan pitkäaikaisin. Erityisesti viime vuosikymmenen heikko syntyvyys on hyvinvointivaltion rahoitukselle viheliäinen ilmiö, jolla on kerrannaisvaikutuksia kaikessa ja kaikkialla.

”Ongelmaa on vaikea ottaa haltuun, sillä monet sen vaikutuksista ilmenevät vasta vuosikymmenien viiveellä, kun syntymättä jääneet lapset eivät tulekaan työelämään.”

Mummonmökit ovat palanneet arvoonsa pandemiavuoden mittaan.

Tilastokeskuksen tekemä alueittainen ja ikäryhmittäinen selvitys vuodelta 2019 kertoo, että alle 15-vuotiaiden ja työikäisten määrä vähenee ensimmäistä kertaa samalla kun yli 75-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistumassa.

”Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa parissakymmenessä vuodessa liki 400 000 henkilöllä. Alueellisen kehityksen kannalta on aikaisempaa suurempi merkitys sillä, hakeutuvatko seniorit lähimpiin kuntataajamiin, seutu-tai maakuntakeskuksiin vai lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia valtakunnallisiin keskuksiin.”

Alle 15-vuotiaiden ja työikäisten määrä vähenee ensimmäistä kertaa samalla kun yli 75-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistumassa.

Timo Aro, MDI

 

Vastakkaisiin suuntiin vaikuttavat kaupungistuminen, esikaupungistuminen ja vastakaupungistuminen eli paluu- ja elämäntapamuutto maaseutumaisiin oloihin. Edelleenkin on alueita, joissa väestö kasvaa. Nämä ovat poikkeuksetta yliopistokaupunkien ympärillä ja hyvien liikenneyhteyksien päässä. Harvaanasuttujen alueiden tyhjeneminen jatkuu, niin kuin on jatkunut jo vuosikymmeniä.

”Väestö keskittyy syrjäkyliltä ja maakuntien laidoilta elinkelpoisiin asutuskeskuksiin: kaupunkeihin, kirkonkyliin ja niihin pienempiin taajamiin, jotka pystyvät tarjoamaan tarvittavat palvelut ja liikenneyhteydet”, Aro kuvailee.

”Viime vuosikymmenten hidas muutos alue- ja väestörakenteessa kiihtyy demografisen muutoksen vauhdittamana, ja nuorten ihmisten tekemien valintojen merkitys korostuu entisestään. Dramaattisin muutos koskee kiinteistöjen arvoa, joka tulee aikaisempaa riippuvaisemmaksi postinumerosta.”

Väestönmuutos Suomen eri ruuduissa

Tilastokeskuksen mukaan koko maan väestö kasvoi vuosina 2010-2019 noin 176 000 henkilöllä, mutta kasvu jakautui epätasaisesti alueiden välillä. Kun maan jakaa 5x5 kilometrin ruutuihin, joka viidennessä ruudussa väkimäärä kasvoi ja lopuissa neljässä väki joko väheni tai ruutu oli asumaton. Niissä ruuduissa, jotka kasvoivat, väki lisääntyi 338 000 henkilöllä. Muualla asukasluku supistui 198 000 henkilöllä.

 

Sisämaa ei tyhjene, ainakaan heti

Vaikka asutuksen painopiste on siirtymässä takaisin rannikoille demografisen muutoksen myötä, Aro arvioi että muutos on hidas.

”Rannikoilla on teollisuutta, työpaikkoja ja liikenneyhteyksiä, jotka imevät väkeä. Sisämaa ei kuitenkaan ole tyhjenemässä, sillä meillä on Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kaltaisia vahvoja sisämaan kaupunkeja.”

Kaupunkiseutujen muuttovoitot maan sisältä pienenevät väestön vähetessä perinteisiltä lähtöalueilta. Tilalle tulevat maahanmuuttajat, joiden määrä kasvaa ennusteiden mukaan liki puolella miljoonalla henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

”Isot avoimet kysymykset liittyvät siihen, miten työn murros, digitalisaatio, robotisaatio, ilmastomuutos, asumispreferenssien muutos ja muut vastaavat trendit vaikuttavat alueellisesti. Ne voivat periaatteessa joko vauhdittaa keskittymistä entisestään tai johtaa tasoittumis- ja hajautumiskehitykseen.”

Huoltovarmuuden ja väestön toimeentulon kannalta ensisijaisen tärkeitä ovat kriittisten palvelujen, kuten kauppojen ja sote-palvelujen, olemassaolo ja sijainti.

Ville Anttila, HVK

 

Elämä jatkuu ELVAR-toimikuntien Suomessa

Huoltovarmuuskeskuksen alueellisesta toiminnasta vastaava valmiusasiamies Ville Anttila sanoo, että maan sisäinen väestönkehitys, digitalisaatio ja ilmastonmuutos ovat isoja kysymyksiä ja trendejä, jotka näkyvät myös huoltovarmuuden kehittämisessä aluetasolla.

”Harvaanasuttujen alueiden turvallisuus ja palvelujen takaaminen on ollut jo pitkään useammankin viranomaisen agendalla. Yhteiskunta on myös tukenut infrastruktuurin, kuten tietoliikenneyhteyksien ja voimahuollon investointeja myös kaupunkiseutujen ulkopuolella”, Anttila sanoo.

”Harvaanasuttujen seutujen asukkaat ovat yleensä itsekin varautuneet kaupunkiväestöä paremmin häiriötilanteisiin, sillä siellä missä kauppaan on matkaa, pärjääminen omillaan on normaalia.”

Ville Anttila

Taajamien ulkopuolella toimii myös aktiivinen ja tärkeä kolmas sektori eli järjestöt, jotka tukevat ihmisten elämää.

”Huoltovarmuuden ja väestön toimeentulon kannalta ensisijaisen tärkeitä ovat kuitenkin kriittisten palvelujen, kuten kauppojen ja sote-palvelujen, olemassaolo ja sijainti. Jatkossa niiden markkinaehtoinen ylläpito ei välttämättä onnistu perinteisillä konsepteilla, vaan niitä pitää kehittää kannattaviksi myös ohuemmalla väestöpohjalla esimerkiksi erilaisia verkkopalveluja hyödyntämällä”, Anttila pohtii.

”Palvelujen kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti, kehittyykö meille lähivuosikymmeninä etätöiden ja kakkosasuntojen Suomi, jonka asukkaat ylläpitävät osaltaan palvelujen kysyntää ja ylläpitävät infraa.”

Yhteistoimintaa alueiden hyväksi

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvissa viidessä elinkeinoelämän alueellisen varautumisen ELVAR-toimikunnassa tehdään työtä alueellisen varautumisen kehittämiseksi elinkeinoelämän ja huoltovarmuuden näkökulmista.

”Samoissa varautumisen pöydissä keskustelevat kunkin alueen elinkeinoelämän edustajat yhdessä tuon alueen viranomaisten kanssa, tuoden keskusteluun elinkeinoelämän näkökulman ja myös sen resurssit yhteisten riskien hallintaan”, Ville Anttila kuvaa toimikuntien työtä.

”HVK:n pooliorganisaatiolla on omiin toimialoihinsa valtakunnallinen varautumisen näkökulma, jota sitten nämä aluekohtaisia haasteita poikkisektoraalisesti ratkovat toimikunnat tukevat. Alueorganisaation avulla jalkautetaan valtakunnallisia käytäntöjä ja tilannekuvaa aluetason kumppaneille, ja toisaalta sen avulla nostetaan myös kehitystarpeita muun huoltovarmuusorganisaation tietoon.”

Lue myös laajempi uttu ELVAR-toimikunnista täältä

 

Avauskuva/photo by Anne Nygård on Unsplash, Mummonmökki Vihdissä -kuva Valtov Wikimedia, Timo aron kuva Jussi Partanen, Ville Anttilan kuva J-PA

 

 

 

 

Jaa artikkeli