Lapissa valmistauduttiin tulviin

11.6.2020

Oli onnellinen sattuma, että juuri ennen kevään 2020 ennätystulvia Rovaniemellä harjoiteltiin kahteen otteeseen tulvien varalta. Toisen harjoituksista järjesti Maakuljetuspooli.

Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Maakuljetuspooli järjesti lokakuun 2019 alussa Rovaniemellä logistiikkaan keskittyneen harjoituksen, jossa mukana oli viranomaisia ja logistiikkayritysten henkilökuntaa. Sen lisäksi Lapin ELY-keskus järjesti joulukuussa viranomaisille tarkoitetun Rovaniemen ja Kemijärven merkittäville tulvariskialueille kohdistuneen RoiTulva19 –valmiusharjoituksen, jossa liikenneasiat myös nousivat esille.

Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela kertoo kesäkuun alussa tilanteen jo lauettua, että kaikki avainreitit kuljetuksille onneksi toimivat Rovaniemen alueella hyvin.

”Pahimmat skenaariot eivät myöskään toteutuneet, vaikka RoiTulvan skenaario ennakoikin kevään tapahtumia lähes yksi yhteen. Lokakuun harjoituksen patomurtumaan liittynyt skenaario olisi sen sijaan toteutuessaan ollut monin verroin toteutunutta vaikeampi nopean kehittymisensä sekä laajojen vaikutustensa vuoksi”, Soppela arvioi.

”Lokakuun ja joulukuun harjoitukset edesauttoivat osaltaan viranomaistyötä. Koko tästä yhteistyöstä, johon sisältyivät molemmat harjoitukset, löytyi hyviä viestintään ja tilannekuvaan liittyneitä käytänteitä ja toimintamalleja, joista oli apua kevään tulvatilanteessa. Tositilanteessa on paljon etua, kun keskeiset toimijat tuntevat toistensa tehtävät, resurssit ja työtavat. Myös henkilökohtaiset hyvät suhteet auttavat aina kriisisitilanteissa.”

Tositilanteessa on paljon etua, kun keskeiset toimijat tuntevat toistensa tehtävät, resurssit ja työtavat.

 

Tällaisessa tilanteessa on aina käynnistysvaikeuksia ja teknisiä ongelmia, mutta kokonaisuutena viranomaisyhteistyö on Soppelan mielestä sujunut erinomaisesti.

”Molemmista harjoituksista on ollut selvää hyötyä, sillä kevään todellisessa tulvatilanteessa meillä oli jo käytössä niiden pohjalta tehtyjä suunnitelmia ja malleja, joiden avulla jo helmikuusta alkanut yhteistyö sujui jouhevasti.”

Jos pato murtuisi

Maakuljetuspoolin lokakuisessa asteittain etenevässä karttaharjoituksessa simuloitiin Kemijoen yläjuoksulla tapahtunutta Seitakorven maapadon murtumista ja sen seurauksena aluetta uhannutta suurtulvaa. Seitakorven murruttua vapautuneet vesimassat mursivat skenaariossa alempana Pirttikosken ja Vanttauskosken padot, minkä seurauksena vesi alkoi nousta Rovaniemen seudulla 15 tuntia ensimmäisen padon murtumisesta.

”Harjoituksessa kuvattu tulva katkaisi Rovaniemen ympäristön kaikki päätiet ja Kemijärvelle johtavan rautatieyhteyden. Lisäksi liikenteen kannalta merkittävä haitta oli lentokentälle johtavan tieyhteyden katkeaminen, jolla oli vaikutusta myös siellä päivystävän Ilmavoimien lentolaivueen kannalta”, valmiuspäällikkö ja Maakuljetuspoolin poolisihteeri Kyösti Orre kuvaa.

Ajoitus päivittää varautumissuunnitelmat oli täydellinen.

 

”ELY:n tulvamallinnuksen mukainen suurtulva alkoi laskea mahdollisesti vasta neljän vuorokauden kuluttua, ja se asetti alueen kuljetusliikkeille merkittäviä haasteita, muun muassa pakottaen kuljetuksia siirtymään jopa satojen kilometrien kiertoreiteille.”

Ajoitus päivittää varautumissuunnitelmat oli täydellinen, Orre sanoo.

”Harjoitusskenaariossa elettiin joulun aikaa, jolloin alueella vallitsi 15 asteen pakkanen ja hotellit olivat täynnä koti- ja ulkomaisia turisteja. Vedenkorkeuden katkaisemien väylien ohella oli otettava huomioon tielle mottiin jääneet rekat ja linja-autot matkustajineen, terveyskeskuksen ja hoivakotien evakuoinnit, veden ja pakkasen aiheuttamat vauriot väylille ja mahdollinen jäänmuodostus”, Orre kuvaa ratkaistavien ongelmien kokonaisuutta.

”Lapissa on vähän teitä raskaille ajoneuvoille ja tulva motittaisi erityisen pahasti pohjoisen ja koillisen suuntia, jonne kantavat päätiet kulkevat Rovaniemen kautta. Halusimme katsoa, miten kuljetusyritykset saisivat omat kuljetuksensa hoidettua esimerkiksi Kemijärven teollisuudelle ja pohjoisen turistikohteisiin.”

Nyt seuraavana keväänä ollaan yllättävän samanlaisessa tilanteessa, vaikka pandemian vuoksi turisteja ei tarvitse evakuoida, ja lämpötilakin on reilusti plussan puolella. Aikaa valmistautua tulvan tuloon on tänä keväänä ollut reilusti enemmän kuin harjoituksen 15 tuntia.

Miten harjoitus sujui?

Maakuljetuspoolin harjoitus järjestettiin aikatauluun sidottuna kaksiportaisesti etenevänä karttaharjoituksena, johon osallistuivat poolin itsensä lisäksi, Lapin pelastuslaitos, ELY-keskus ja AVI, sekä poolin kautta merkittävä määrä alueen yrityksiä.

Saadun palautteen perusteella Orre arvioi harjoituksen onnistuneen. Linja-autoilijat ja tavarankuljettajat olivat omina ryhminään, kolmas ryhmä pohti mitä teille ja radoille tapahtui. Osallistujille oli annettu 10-15 ennakkokysymystä, joilla he joutuivat selvittämään, mitä he tekisivät tietyissä tilanteissa.

”Osallistujia oli yhteensä kuutisenkymmentä: viranomaisten ja tärkeimpien paikallisten kuljetusyritysten edustajia, jotka joutuvat tekemään reitityspäätöksiä ja järjestelemään kuljetuksia uudelleen myös alihankkijoiden puolesta.”

Lisäksi jouduttiin arvioimaan teiden kuntoa ja ratavaurioita veden laskettua.

”Kuljetusyrityksillä pitäisi nyt olla huomattavasti aikaisempaa parempi käsitys siitä, mistä voi ja mistä ei voi mennä, ja miten evakuoinnit voidaan järjestää. Harjoituksessa muun muassa havaittiin, että viranomaiset eivät aina tienneet, mistä he saavat käyttöönsä ajoneuvoja, kuten evakuoinneissa erittäin tärkeitä esteettömiä takseja saa käyttöönsä.”

 Avauskuva: Kittilän kirkonkylä toukokuussa 2020, Lapin pelastuslaitos, Ari Soppelan kuva Pelastustieto-lehdestä 8/2016, Loput kuvat: Lapin pelastuslaitos,  Jenni Lintula, Lapin liitto

 

 

 

 

Jaa artikkeli