ELVAR-yhteistyötä alueilla

14.3.2019

 

Alueellisen varautumisen ELVAR-toimikunnat ovat elinkeinoelämän ja viranomaisten kohtaamispaikkoja.

ELVAR–lyhenne tulee sanoista elinkeinoelämän alueellinen varautumisyhteistyö eli elinkeinoelämän keskeinen rooli näkyy jo vuoden 2018 alussa toimintansa aloittaneiden toimikuntien nimessä. Ne kehittävät elinkeinoelämän varautumista alue- ja maakuntatasolla ja edistävät elinkeinoelämän, julkishallinnon ja kolmannen sektorin yhteistyötä ja tietojen vaihtoa

Pohjois-, Etelä–, Itä– ja Länsi- sekä Lounais-Suomelle on omat toimikunnat, joihin on koottu sekä eri toimialojen että eri viranomaistahojen edustajia. Toimikunnat ja niiden yhteistyöryhmät kokoontuvat muutaman kerran vuodessa. Suunnittelusta, hallinnosta ja asioiden jalkauttamisesta vastaavat alueidensa ELY-keskuksissa työskentelevät sihteerit.

Alueiden erilaiset tarpeet

Etelä-Suomen alueesta vastaava ELVAR-sihteeri Ville Anttila kertoo, että toimikuntien alueet vastaavat eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisiä terveydenhoidon erityisvastuualueita. Lisäksi alueiden sisällä toimii tai on suunnitteilla maakuntatason yhteistyöalustoja.

”Maakunnissa on otettu askelia yhteisen varautumisen kehittämiseksi, sillä se on nähty järkeväksi. Nämä hankkeet toteutuvat vaikka maakuntauudistus jäi tekemättä”, Anttila sanoo.

”Teemme kaikissa hankkeissa yhteistyötä substanssipoolien kanssa. He vastaavat sisällöistä, ja me alueellisesta yhteensovittamisesta.”

 

”Esimerkiksi Etelä-Suomeen on perustettu ja perustetaan maakunnallisia varautumisfoorumeita, joissa ovat edustettuina viranomaiset, kunnat, järjestöt ja myös elinkeinoelämä ELVAR-toimikunnan välityksellä.”

Kaksi varautumisfoorumia, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, ovat toimineet jo vuosia. Loput kolme aloittanevat tämän vuoden aikana.

”Vaikka alueuudistus ei vielä toteudukaan, niin yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja julkishallinnon välillä alueilla on tärkeää myös jatkossa. Hyvin käyntiin saatua työtä esimerkiksi harjoitusten, seminaarien ja toimikuntatyön osalta tullaan jatkamaan.”

Ville Anttila korostaa pooli- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön tarvetta.

 

 

 

 

Alueellinen ja valtakunnallinen taso

Toimikunnat keskustelevat tiiviisti Huoltovarmuuskeskuksen pooliorganisaation kanssa

”Valtakunnalliset poolit ja alueelliset toimikunnat täydentävät toisiaan. Poolit vastaavat jatkossakin omasta erityisosaamisestaan omien sektoreidensa sisällä. Alueelliset toimikunnat pystyvät puolestaan levittämään tätä osaamista myös muiden sektoreiden tietoon omilla alueillaan”, Anttila sanoo.

”Pooli- ja sektorirajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä, sillä häiriöt koskevat harvoin vain yhtä yksittäistä toimijaa, joka kuuluu yhteen tiettyyn pooliin. On tärkeää hahmottaa, miten häiriöt leviävät ja miten muut ovat niihin varautuneet.”

ELVAR-toimikuntia ohjaavat alueelliset tarpeet ja kehittämisprojekteissa lähdetään aina havaituista paikallisista puutteista. Toimikunnilla on Anttilan mielestä hyvät mahdollisuudet alueellisten erityispiirteiden huomiointiin.

”Jokainen alue on omanlaisensa: Itä-Suomessa esimerkiksi laajalle levittäytyvien sähköverkkojen haavoittuvuus tai Lounais-Suomessa teollisuuskeskittymät ja satamat tuovat oman erityistarpeensa. Pohjois-Suomessa varautumisen haastaa matkailu, joka tuo alueen matkailukeskuksiin huolenpidosta riippuvaiset suuret ja alati kasvavat väkimassat."

Varautumista käytännössä

Toimikunnat toteuttavat kehittämishankkeita ja järjestävät harjoituksia, joihin pyritään kokoamaan mahdollisimman laajalti sekä yrityksiä että viranomaisia. Toimikunnat myös tukevat muiden toimijoiden, kuten HVO:n poolien ja AVI:en, järjestämiä valmiusharjoituksia, joita ne sovittavat yhteen yritysten osalta.

Kehitysideoita omiin hankkeisiin löydetään esimerkiksi aluehallintovirastojen vuotuisista tilannekatsauksista.

”Teemme kaikissa hankkeissa yhteistyötä substanssipoolien kanssa. He vastaavat sisällöistä, ja me alueellisesta yhteensovittamisesta.”

Toimikunnat pyrkivät havainnoimaan ja tuomaan esille ilmiöitä, joilla voi olla laajoja vaikutuksia, sillä häiriöissä ja onnettomuuksissa erilaiset rajat ylittyvät nopeasti.

"Esimerkiksi kuljetuksessa tapahtunut kemikaalionnettomuus voi saastuttaa veden laajalta alueelta, jolloin häiriö leviää nopeasti koskemaan esimerkiksi alkutuotantoa, elintarviketeollisuutta tai kunnan vesi- ja ruokahuoltoa", Anttila kuvaa.​​

"Suuret tehtaat toimivat usein myös alueellisina ja paikallisina kaukolämmön tuottajina, jolloin niiden häiriötilanteet heijastuvat nopeasti tehtaan ympärillä asuvien ihmisten elämään."

Ville Anttila: Häiriötilanteet tapahtuvat aina jossakin paikassa.

 

 
 

 

 

Jaa artikkeli