Kunnat paljon vartijoina, kun jotain tapahtuu

15.7.2015

Kunta on ihmisten ja yritysten kannalta tärkein lenkki, kun varaudutaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Jokainen meistä asuu jossain kunnassa. Jokainen yritys toimii jossain kunnassa. Monissa jokapäiväisissä palveluissa kunta on tavalla tai toisella keskeinen toimija.

Kuntaliitto kehittääkin yhdessä kuntien kanssa varautumistyökaluja. Niiden avulla erikokoiset kunnat voivat selvittää, miten hyvällä mallilla niiden varautuminen on. Pitäisikö jossain skarpata? Tuotettuja malleja ja työkaluja voidaan soveltaa myös esimerkiksi yrityksissä ja sairaanhoitopiireissä.

Kunta on monimutkaisen ketjun pää

Tilanne on muuttunut paljon takavuosista, jolloin kunnat tuottivat käytännössä kaikki tarjoamansa palvelut itse. Eivät enää.

Tänään ne ovat yhä enemmän tilaajia, jotka ostavat palvelujen tuotantoa vaihtelevassa määrin mm. kuntien omilta liikelaitoksilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Ne ostavat myös valtavat määrät erilaisia materiaalia ja tarvikkeita. Osa niistä voi tulla läheltä, suuri osa pitkän ketjun kautta hyvinkin kaukaa.

Kun kuntien toimintojen takaa löytyy monimutkainen ketju, pitää miettiä, miten kokonaisuus saadaan hallittua. Millaisia häiriöitä ja uhkia on nähtävissä? Miten palvelut pidetään toiminnassa ja mahdollisimman häiriöttöminä? Puhutaan ns. jatkuvuudenhallinnasta.

”Varautumista ei voi ulkoistaa”, sanoo Kuntaliiton Jaakko Pekki.

Miten varautumisen prosessi nykypäivänä toimii?

Kunnilla on yli 530 lakisääteistä tehtävää. Jos - tai kun - häiriötilanne iskee, on tiedettävä, mitkä ovat ne toiminnot, joiden on toimittava. Jotka on pystyttävä turvaamaan kaikissa oloissa. Tähän priorisointiin haetaan apua Kuntaliiton kuntien jatkuvuudenhallinta eli KUJA-projektissa.

”Meillä on varautumissuunnitelmia ja malleja niiden sisällöiksi. Sen sijaan meiltä puuttuu ymmärrys siitä, miten koko varautumisprosessi toimii nykyisessä monimutkaisessa maailmassa. Miten arvioidaan puutteita, miten asioita kehitetään, miten niitä arvioidaan ja seurataan? Tätä koetamme rakentaa”, kuvaa Kuntaliitossa KUJA-projektia vetävä Jaakko Pekki.

530
Kunnilla on yli 530 lakisääteistä tehtävää.
 

Minkä ainakin pitää toimia?

Kuulostaa paperinmakuiselta, mutta on hyvin käytännönläheistä. ”Kuntakonserni” järjestää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen, vesi- ja jätehuollon sekä infran. Haitari on niin laaja, että kaikkea ei voida pitää toiminnassa kaikissa oloissa. On siis tiedettävä, minkä on pakko toimia.

”On onnistuttava löytämään ne toiminnot, joita kaikki tarvitsevat. Esimerkiksi sähköä, lämpöä ja vettä tarvitsee joka ainoa kuntalainen ja kunnassa toimiva yritys”, Pekki konkretisoi.

Sitten on tiedettävä, miten ne pidetään toiminnassa. Mitä niiden turvaaminen tarkoittaa yksittäisen kunnan tasolla? Millaisia sopimuksia tarvitaan? Millaisia varmistuksia? Kuka vastaa mistäkin?

Mutta ensin on selvitettävä, missä mennään. Liikkeellä lähdetään kymmenellä kysymyksellä.

Kunnat ja varautuminen

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kunnat ovat merkittävä toimija varautumisessa. Vuonna 2010 kirjattiin yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan, että kuntien varautumista pitää kehittää.

Valmiuslaki velvoittaa kuntia tekemään valmiussuunnitelmat eri toiminnoille.

Kuntalain mukaan kunta voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. Kunnalla säilyy palveluiden järjestämisvastuu myös silloin, kun se hankkii laissa säädettyjä palveluita muualta.

 

Kunnat nipussa

•  Manner-Suomessa yhteensä 301 kuntaa, Ahvenanmaalla 16
•  2/3 alle 10 000 asukkaan kuntia
•  1/3 10 000─100 000 asukkaan kuntia
•  9 kpl yli 100 000 asukkaan kuntia
•  kuntien työntekijämäärä yht. n. 432 000 (valtiolla n. 81 000)

Lähde: Kuntaliitto

 

 Kymmenen kysymystä varautumisesta

Kuntaliitto polkaisi syksyllä 2014 käyntiin KUJA-projektin, jossa kehitetään kunnille toimintamallia jatkuvuudenhallintaan. Kohteena ovat erityisesti 10 000 - 50 000 asukkaan kunnat.

Kaksivuotisessa projektissa on nyt kehitetty mm. varautumisen tilaa selvittävä pikatesti. Se sisältää kymmenen kysymystä.
”Kunnan johtoryhmä voi tehdä testin osana normaalia kokoustaan. Itse testin tekee vartissa”, lupaa KUJA-projektia vetävä Jaakko Pekki Kuntaliitosta.

Jaakko Pekki

”On onnistuttava löytämään ne toiminnot, joita kaikki tarvitsevat. Esimerkiksi sähköä, lämpöä ja vettä tarvitsee joka ainoa kuntalainen ja kunnassa toimiva yritys”,

 

Nopea tilanteen tarkistus

”Pikatestillä kunta näkee hyvin nopeasti, onko sillä tarvetta kehittää varautumistaan tai riskianalyysejään. Jos ei ole, ei kannata käyttää aikaa ja resursseja kehittämiseen, vaan jatkaa olemassa olevalla mallilla.”

Jos harmaita alueita löytyy, otetaan käyttöön seuraava työkalu, KUJA-arviointimalli. Sitä on kehitetty yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä pilottikuntien Forssan, Hyvinkään ja Tuusulan sekä Etelä-Karjalan KuntaTurvan kanssa.

Myös siinä katsotaan kuntaa edelleen helikopterinäkymästä. Kunnan varautumisen ja palvelujen toimintavarmuuden läpikäynti KUJA-mallin avulla ottaa puoli päivää.

Ei vain suunnitelma, vaan jatkuvaa käytännön työtä

Pekki lähtee syksyllä kiertämään maata; esittelemään ja keskustelemaan Kuja-mallista kuntien kanssa maakunnittain. Ohjelmassa on 18 paikkakuntaa, kussakin kolme työkokousta varautumisen arviointimallista ja sen käytöstä erilaisissa kunnissa. Soveltaminen kunnan tarpeiden mukaan on avainasia. Yksi koko ei sovi joka kunnalle.

”Toivon, että arviointimallia käytetään kunnissa syksyn mittaan niin, että kunnissa tunnistetaan, mitä pitäisi kehittää. Pyritään siihen, että ei vain kirjoiteta paperinmakuista suunnitelmaa, vaan rakennetaan käytännössä toimivaa valmiutta ja kykyä.”

Varautumista ei voi ulkoistaa

”Koetamme tehdä varautumisesta prosessia, joka on käynnissä jatkuvasti. Ei projektia, jossa päivitetään varautumissuunnitelma muutaman vuoden välein.”

Pekki korostaa, että kuntien - ja yritysten - on tehtävä itse varautumistyötä. Sitä ei voi ulkoistaa.

”Vain se, joka tuntee toiminnan parhaiten, pystyy varautumaan yllätyksiin.”

Esimerkkejä pikatestin kysymyksistä

• Avaintoimintomme on tunnistettu ja priorisoitu tärkeyden perusteella.
• Käytettävissä on organisaation kokonaisriskikartta tai vastaava.
• Merkittävimpien uhkien hallintoimet on laadittu, aikataulutettu ja vastuutettu.

Kutakin kysymystä arvioidaan asteikolla kunnossa (0 pistettä) – osittain kunnossa/selvitettävä (2 pistettä) – ei kunnossa (4 pistettä).

Jos pisteitä kertyy yli 15, suositellaan tarkempaa analyysiä ja kehittämistä.

 

Riitta Gullman

Teksti ja kuva 

 



 

 

 

Jaa artikkeli