ALVAR-toimikunnat rasvaavat alueellisen varautumisen rattaita

23.6.2014



Ukkosmyrsky tekee tuhojaan kunnioittamatta minkään organisaation alueellisia toimintarajoja. Säätilan ääri-ilmiöiden aiheuttamat vahingot ja niistä palautuminen ovatkin havainnollisia esimerkkejä alueellisen varautumistoiminnan merkityksestä ja siinä onnistumisen haasteista.

Alueellista varautumistoimintaa vahvistamaan perustettiin Huoltovarmuuskeskuksen tietoyhteiskuntasektorille aluepoolin alaisiksi viisi alueellista varautumistoimikuntaa. Ahvenanmaan varautuminen on järjestetty erikseen.

Maa jaetaan Etelä-, Itä-, Lounais-, Länsi- ja Pohjois-Suomen ALVAR-toimikunniksi. Ne aloittivat toimintansa tämän vuoden alussa. Toiminnan koordinoinnista vastaa HVK yhdessä viiden ELY-keskuksen kanssa. Varautumispäällikkö Tero Kauppisen mukaan työssä on päästy hyvään alkuun.

Tero Kauppinen

Hyödynnetään alueellista kompetenssia

Alueellisten varautumistoimikuntien tehtävänä on kehittää yhdessä elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon toimijoiden kanssa huoltovarmuutta, varautumista ja jatkuvuudenhallintaa alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Yhdessä pyritään löytämään alueen herkät paikat ja selvittämään, keitä siellä toimii ja keitä tarvitaan.
”Painotamme elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamista. Viranomaisilla on lainmukaiset velvollisuutensa”, toteaa Kauppinen.

Toimikunnissa on jäseniä muun muassa tietoliikenneyrityksistä, tietotekniikkapalveluyrityksistä, elektroniikkateollisuudesta, verkkopalveluiden toimittajista, sähköisen ja painetun joukkoviestinnän yrityksistä, finanssialalta, energian tuotantoyrityksistä, pelastusviranomaisista, puolustusvoimista, rajavartiolaitoksesta ja paikallishallinnosta sekä aluehallinnosta.

Suunta vahvasti tulevaisuuteen

ALVAR-toimikuntien toiminta suuntaa vahvasti tulevaisuuteen. Peruskysymyksiä ovat: Kuka vastaa mistäkin, miten resursseja voidaan tarvittaessa siirtää ja miten varautumistoimia edistetään?

”Aluejaot ovat eri toimijoilla erilaiset. Lisäksi toimivia osapuolia on paljon. Erilaiset jaot on pultattu syvälle yhteiskunnan rakenteisiin ja lainsäädäntöön. Suurissa häiriöissä yhteistoiminnan koordinointi voi tulla ongelmalliseksi”, Kauppinen kuvaa.

Ongelma on yhteinen, tarvitaan yhteistyötä

Vaikka ALVAR-toimikuntien päätehtävä on selvittää, mikä on tärkeää ja kriittistä juuri sen alueella ja tehdä suunnitelmia tilanteeseen varautumisesta ja siitä selviämisestä, tärkeää on myös tunnistaa rajapinnat ja selvittää varautumiseen liittyvät koordinaatiomahdollisuudet Huoltovarmuuskeskuksen sisarpoolien kanssa. ”Toimikunnat yrittävät rasvata rattaat pyörimään mahdollisimman hyvin. Pöydän toisella puolella on aina yhteinen ongelma.”

 

Alueellisen toiminnan peruskysymyksiä ovat: Kuka vastaa mistäkin, miten resursseja voidaan tarvittaessa siirtää ja miten varautumistoimia edistetään?

 

Harjoitusjuna etenee

Toimikunnat kokoontuvat nelisen kertaa vuodessa. Kussakin niistä on 20–30 henkeä, eli yhteensä alueellisessa varautumistoiminnassa on mukana noin 140 henkilöä.

Koko maan vuosina 2014–2016 kiertävän harjoitussarjan ensimmäinen alueellinen harjoitus pidetään syksyllä Itä-Suomessa. Valmisteluvaiheessa ovat jo vuoden 2015 Lounais-Suomen ja Etelä-Suomen harjoitukset. Siitä jatketaan Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Vuonna 2017 toteutetaan valtakunnallinen harjoitus.

”Ajatuksena on, että harjoitusjuna etenee ja sen avulla kartutetaan järjestelmällisesti valmiuksia. Näin lasti kasvaa kaiken aikaa ja hyödyntää koko organisaatiota.”

Tulossa yhteinen mallintamistyökalu

ALVAR-toimikuntien käyttöön työstetään parhaillaan yhteistyössä Aalto yliopiston kanssa varautumissuunnitelmien mallintamista helpottavaa ja yhtenäistävää työkalua, jossa huomioidaan alueelliset uhka- ja riskiarviot.

Tarkoituksena on saada tutkimusyhteisön työ hyödyntämään käytäntöä. Etelä-Suomen ALVAR-toimikunta valmistelee pohjatyön ja tavoitteena on saada raportointi, ohjeistus ja tuki muille toimikunnille hyödynnettäväksi vuoden loppuun mennessä.

”Työ aloitetaan erityisesti ICT:n, osittain sähkön kriittisen infran ja palveluiden osalta. Tähän voi jatkossa kytkeytyä isojen tietovarantojen hyödyntäminen”, Tero Kauppinen kertoo.

Alvar-toimikuntien tehtävät

  • kartoittaa ja arvioida alueensa toiminnan kannalta tärkeiden painopisteiden ja kriittisen infrastruktuurin näkökulmasta toimialueensa uhkatekijöitä
  • suunnitella, sopia ja sovittaa yhteen alueensa varautumistoiminnan kannalta keskeisten osapuolten varautumissuunnitelmat ja yhteistyö
  • laatia varautumisen kehittämisehdotuksia
  • ylläpitää yhteystiedot ja yhteydenpitomenettelyt alueensa eri osapuolten välillä
  • jakaa tietoa, ohjeistaa ja kouluttaa alueensa osapuolet varautumiseen liittyvissä kysymyksissä
  • harjoitella suunnitelmien mukaista yhteistoimintaa viranomaisten ja ICT-alan välillä
  • ylläpitää ja edistää sähköisen viestinnän sekä energiahuollon sekä niitä koskevien häiriövaikutusten tilannetietoisuutta toimialueellaan
 

Marjo Rautvuori

 

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli