“Venäjän hyökkäys ei muuttanut turvallisuuskäytäntöjämme mitenkään”

“Media piti itsestään selvänä, että tehostaisimme valmiutta ja muuttaisimme asioita. Jouduimme vastaamaan heille, että toki tiivistimme yhteydenpitoa turvallisuusviranomaisten kanssa, mutta muuten toimimme aivan normaalisti samaan tapaan kuin ennenkin”, muistelee Teollisuuden Voiman turvallisuudesta vastaava johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Ennakoiva riskien tunnistaminen ja niiden hallinta on ja on aina ollut ydinvoimayhtiön toiminnan keskiössä. Olkiluodon saarella tuotetaan kolmessa ydinvoimalayksikössä noin kolmasosa kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä eli kyseessä on valtakunnan verkon ohella kotimaan kriittisen infrastruktuurin merkittävin osakokonaisuus.

“Suhtaudumme turvallisuusasioihin tosissaan, hyvin määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti ja asioita toki kehitetään hiljalleen jatkuvasti. Meillä on aina ollut erittäin vahvat ennakoivat turvallisuustoimet, koska olemme aina olleet varmasti keskimääräistä tietoisempia maailman raadollisuudesta”, hän toteaa.

Vaikka Teollisuuden Voima tekee tiivistä yhteistyötä eri alojen viranomaisten kanssa, turvallisuustyössä ensisijaista on aina omaehtoinen varautuminen. TVO:ssa turvallisuus on koko organisaatiokulttuurin pohja.

“Organisaatiokulttuurin merkitystä turvallisuudessa ei voi liikaa korostaa. Yrityksessä voi olla vaikka miten yksityiskohtaiset säännöt, prosessit ja ohjeistukset, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, jos ihmiset eivät arjessa toimi niiden mukaan”, Nurmi painottaa.

Kuin mikä tahansa suuri teollinen toimija – melkein

Teollisuuden Voimalla turvallisuutta ajatellaan kattavana ja kaiken läpileikkaavana kokonaisuutena, johon kuuluu kolmetoista osa-aluetta, kuten työ-, palo-, sähkö-, tieto- ja kemikaaliturvallisuus ja tiukat yleiset turvatoimet.

“Meillä on esimerkiksi erittäin kova seula siihen, ketä alueellemme ylipäätään päästetään. Tämä korostuu erityisesti vuosihuoltojen aikaan, kun tarvitsemme nelinumeroisen määrän ulkopuolisia ammattilaisia töihin. Ja ydinvoimalalla on tiettyjä paikkoja, joissa protokollan mukaan kukaan ei koskaan saa olla yksin”, Nurmi havainnollistaa.    

Monilta osin toiminta on hyvin samantyyppistä kuin millä tahansa suurella teollisella toimijalla, mutta turvallisuudesta huolehtimisen peruskivenä on muusta teollisuudesta poiketen ydinturvallisuus.

“Normaalin päivittäisen operatiivisen tason ydin- ja säteilyturvallisuuden lisäksi esimerkiksi valmiustoiminnassa yhteistyössä viranomaisen kanssa varaudumme tilanteeseen, jossa ilmakehään pääsee radioaktiivista säteilyä ja käytettyyn ydinpolttoaineeseen liittyvää turvallisuutta pyrimme ajattelemaan sadan tuhannen vuoden aikajänteellä”, Nurmi havainnollistaa.

Säteily- ja ydinturvallisuuden takaaminen tuo muutenkin oman ulottuvuutensa turvallisuusasioihin. Olkiluodossa toimii lakisääteisesti oma vahva, päätoiminen palokunta. Ydinvoimalan suojana on myös lain edellyttämänä aseistettuja turvahenkilöitä, joilla on ydinvoimala-alueella poliisin tasoinen toimivalta.

Turvallisuusuhkina luonto, teknologia ja ihminen

Olkiluotoon kohdistuvat mahdolliset riskit Nurmi luokittelee luontoon, teknologiaan ja ihmisiin liittyviin riskeihin.

“Keskeistä on yrittää tunnistaa etukäteen kaikki pieleenmenomahdollisuudet. Sitten täytyy arvioida, mitkä riskitekijöistä ovat siedettäviä ja mitkä voivat aiheuttaa katastrofin realisoituessaan”, hän summaa.

Luonnonkatastrofien riskit ovat kohtuullisen selkeät ja niiden seurauksien loiventamiseen löytyy varautumiskeinoja. Teknologiaan liittyvät riskianalyysit ovat pitkälle vietyjä ja kehittyneitä.

“Myös huolelliset ennakkohuollot ja redundanssi eli asioiden varmistaminen moninkertaisilla varajärjestelmillä ovat osa teknologian turvallisuutta”, Nurmi kertoo. 

Ihmisiin liittyvät riskit ovat kaksijakoiset. Ihmistä ei koskaan saa virheettömäksi, joten se täytyy ottaa kaikissa prosesseissa huomioon.

“Prosessit täytyy suunnitella sellaisiksi, että jos joku tekee virheen, katastrofia ei tapahdu. Ja toiminta täytyy aina ohjata siihen suuntaan, että ihmisen tekemän virheen mahdollisuus minimoidaan. Parasta ongelmien ehkäisyä on ehkäistä ne ennakolta”, Nurmi sanoo. 

Valitettavasti myös aina on otettava huomioon se, että jokin rikollinen tai jopa valtiollinen taho haluaa tehdä tarkoituksellisesti pahaa.

“Uhka voi käytännössä olla tiedustelua tai muuta tiedonhankintaa, tai haitantekoa fyysisesti tai kyberavaruudessa. Sekä rikoksissa että sotilaallisessa uhassa suojautumiskeinot ovat lopulta hyvin samantyyppisiä”, Nurmi sanoo.

Havukka-ahon ajattelijan kaukoviisautta

Nurmi on turvallisuusfilosofiassaan samoilla linjoilla kuin kotimaisen kirjallisuuden klassikkohahmo Konsta Pylkkänen. Kirjassa Havukka-ahon ajattelija hän määritteli yhden viisauden lajin, kaukoviisauden seuraavasti: Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät.

“Minusta kaukoviisaudessa on erinomaisesti kiteytetty turvallisuudenhallinnan ydin. Asiat pysyvät hanskassa vain niin, että mietit etukäteen mitä voi tapahtua ja yllättävissä tilanteissa kykenet sen pohjalta tarvittaessa soveltamaan”, Nurmi pohtii.

Pylkkänen otti nimittäin huomioon myös sen, että riskit eivät realisoidukaan tai että kuitenkin tapahtuu jotain odottamatonta. Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, sille on maalimanranta kevyt kiertää.

Teksti: Laura Koskenrouta / Kuvat: TVO ja Roope Ruohonen