Barents Rescue 2015 harjoittelee tulvan torjuntaa ja kaivospalon sammutusta

    Toimintaympäristö 13.3.2015

    Syksyllä toteutettava Barentsin alueen pelastusharjoitus, Barents Rescue 2015, on erittäin mielenkiintoinen kaivostoiminnan kannalta. Tapahtumapaikkakuntana on Kittilä, jossa samanaikaisesti on mittava tulva kuntakeskuksessa ja tulipalo kultakaivoksessa. Isäntänä vastuussa harjoituksesta on Suomi. Harjoitus on jo 8. lajissaan. Edellisestä harjoituksesta vuonna 2013 vastasi Norja. Suomen jälkeen vuonna 2017 vetovastuussa on Venäjä.

    Barentsin alue käsittää Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän pohjoiset alueet. Pelastustoiminnalle Barentsin alue asettaa haasteita – etäisyydet ovat pitkiä, alue on harvaanasuttu ja pelastusviranomaisten resurssit ovat pienet verrattuna alueen kokoon. Suuronnettomuuksissa ja luonnonkatastrofeissa rajat ylittävä yhteistyö on enemmän kuin tarpeen, jotta pelastustoimiin saadaan riittävät resurssit. Lisäksi arktiset kylmät olosuhteet vaativat parhaan mahdollisen osaamisen.

    Erittäin merkittävää on, että mukana ovat kaikki Barentsin alueen maat – myös Venäjä. Rajat ylittävä pelastustoiminta edellyttää sopimuksellista perustaa, toisten olosuhteiden ja pelastusjärjestelmien tuntemusta sekä harjoittelua, jossa yhteistoimintaa hiotaan. Esimerkiksi Norjassa pelastustoimintaa johtaa poliisi, kun Suomessa se on pelastusviranomaisten vastuulla. Siksi harjoituksissa keskeinen elementti on viesti- ja hälytysketjujen selvittäminen ja verkostoituminen, jotta pelastusviranomaiset tietävät kuka on vastinkumppani naapurimaassa.

    Oman merkittävän lisänsä pohjoiseen pelastusyhteistyöhön tuo kahden EU-maan, Suomen ja Ruotsin, yhteistyö Venäjän kanssa. Norjakaan ei kuulu Euroopan unioniin, mutta maa tekee yhteistyötä EU:n kanssa ja on aktiivisesti mukana EU:n pelastuspalvelumekanismissa.

    Tämänkertainen harjoitus on maalla, mutta tulevaisuudessa pelastusyhteistyötä tarvitaan Jäämerelläkin, kun öljyn ja kaasun poraus kasvaa ja arktinen meriliikenne saa tuulta purjeisiin. Esimerkiksi öljyä tai kaasua jäissä pumppaava porauslautta on haavoittuva yksikkö, vaikka turvana olisi pari jäänmurtajaa. Suomalaiset Arctica ja Fennica ovat olleet näissä tehtävissä Alaskassa. Viime lokakuussa arktisessa myrskyssä Pechoran merellä vaurioitui venäläinen porauslautta Saturnus, joka etsi suojaa Kaninin niemimaan suojista ja lopuksi saatiin hinattua Murmanskiin korjattavaksi.

    Vaaratilanteita voi syntyä myös meriliikenteessä. Rahtilaiva voi juuttua jäihin, kun jäänmurtajakapasiteettia ei ole tarpeeksi. Matkan venyessä kohtuuttomasti voi vilu yllättää, kun polttoainetta ei saa ilman erityisjärjestelyjä. Tällaisia pelkoja on kokenut mm. ESL Shipping, joka kuljetti Kirkenesin rautakaivoksen sivukivisepeliä Sabettan satamatyömaalle Jamalin niemimaalle.

    Harjoituksen skenaariot

    Skenaariot muodostavat Barents-harjoituksen pääjuonen. Tämänkertaisen harjoituksen skenaariot perustuvat tosielämäpohjaiseen Kittilän kunnan riskianalyysiin. Toinen on suurtulva Kittilän keskustassa ja toinen kaivospalo Agnico Eagle Finlandin kultakaivoksessa. Kittilässä oli suurtulva vuonna 2005. Kaivospaloa ei onneksi ole sattunut, mutta siihen vastuullinen kaivosyhtiö tietysti varautuu turvallisuustyössään.

    Suurtulvaskenaario: Pitkäkestoiset sateet saavat Ounasjoen tulvimaan Kittilän kirkonkylässä. Tulva aiheuttaa merkittäviä vahinkoja infrastruktuurille, palveluille ja kiinteistöomaisuudelle. Nouseva vesi vaurioittaa ja katkoo tieyhteyksiä. 

    Kaivosonnettomuus: Kultakaivoksella, joka sijaitsee 50 km pohjoiseen Kittilän keskuksesta, syttyy maanalaisessa kaivokuilussa tulipalo. Kaivosyhtiö on hyvin varautunut ja aloittaa välittömästi sammutustoimet. Myöhemmin Lapin pelastuslaitos tulee apuun. Päivä tulipalon jälkeen kaivoksella kuitenkin tapahtuu räjähdys, jossa monet saavat vakavia palovammoja. Kaiken kukkuraksi tulipalo syttyy uudelleen joissakin osin kaivosta, jossa on loukkuun jääneitä ihmisiä.

    Käytännössä turvallisuussyistä kaivokseen ei harjoituksessa päästetä kansainvälisiä pelastajia harjoittelemaan. Muu kaivoksen toiminta jatkuu harjoituksen kuluessa. Harjoituksessa tuleen joutuu kaivoksen oma pelastusorganisaatio. Samalla kaivos harjoittelee myös toimintaa tiedotusvälineiden kanssa.

    Tapahtumista välitetään reaaliaikaista kuvaa. Lisäksi kukin harjoitusmaa saa lähettää kolme osallistujaa uhreina kaivokseen. Kaivosaluetta käytetään lääketieteellisen hoidon harjoitteluun sekä pelastustoimintojen koordinoimis- ja logistiikkaharjoituksiin.

    Kaivosturvallisuuden kehittäminen

    Yleisen luulon mukaan kaivostyö on vaarallista tekijöilleen. Niin se onkin, jos turvallisuuteen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kiinassa kuoli virallisen tiedon mukaan 1049 ihmistä vuonna 2013. Kaivosonnettomuuksista kantautuu uutisia myös esim. Turkista, Romaniasta ja Puolasta. Etenkin hiilikaivokset ovat kaasujen ja tulipalojen suhteen vaarallisia.

    Joskus tapahtuu ihmepelastuksia kuten Chilessä 2010, jossa saatiin pelastettua 33 kaivosmiestä heidän vietettyään viikkoja loukussa syvällä kaivoksessa. Parempi on kuitenkin huolehtia turvallisuudesta ennalta kuin joutua pelastamaan.

    Suomen kaivoksissa sattuu nykyisin äärimmäisen vähän kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Poikkeuksen muodosti vuosi 2012, jolloin Talvivaarassa näytteenottokierroksella ollut työntekijä menehtyi kohonneisiin rikkipäästöihin. Menehtyneellä työntekijällä, vastoin kaivoksen turvallisuusohjeita, ei ollut kaasumittaria ja suojaimia. Tehdaspalokunta ja paikalle tullut ensihoitoyksikkö elvyttivät miestä, mutta hän menehtyi.

    Kaivosturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Säännökset uudistuivat vuosien 2011 ja 2012 aikana. Kaivoslain ja -asetuksen lisäksi astuivat voimaan asetus kaivosturvallisuudesta ja kaivosten nostolaitoksista sekä asetus räjähdys- ja louhintatöiden turvallisuudesta.

    Kaivosten on hankittava kaivosturvallisuuslupa. Sitä haettaessa tarvitaan mm. kaivoksen yleissuunnitelma, riskien arviointi, toimintaperiaateasiakirja ja sisäinen pelastussuunnitelma. Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa kaivosturvallisuudesta ja keskeinen henkilö turvallisuusjärjestelyissä on kaivoksessa työskentelevä kaivosturvallisuuden vastuuhenkilö. Toimintaa on tarkistettava muutostilanteissa ja harjoiteltava käytännössä. Luvat myöntävä ja valvova viranomainen on Tukes.

    Oppimisen, näytön ja näyttämisen paikka

    Kittilän kirkonkylällä suojattiin asuintaloja hiekkasäkeillä ja muovilla suurtulvan aikaan toukokuussa 2005

    Osa Barents-harjoitusta on sen yhteydessä järjestettävä seminaari turvallisuusasioista. Vaikka kyse on viranomaisten harjoituksesta, johon tosin Agnico Eagle tärkeänä osana niveltyy, seminaariin voivat osallistua ”siviilit”. Eli kaivosturvallisuuden asiantuntijat mukaan!

    Mahdollisesti järjestetään myös näyttely, jossa alan teknologian ja palveluiden harjoittajat voisivat esiintyä. Suomella on kaivosturvallisuuteen liittyvää osaamista ja turvallista teknologiaa, jota voitaisiin harjoituksen yhteydessä esitellä osallistujille.

    Barents Rescue 2015 -harjoitus järjestetään 29.9. – 1.10.2015 eli kuukausi ennen Fennoskandian Exploration ja Mining 2015 -konferenssia.

    Haastatellut ja lisätietojen antajat

    Artikkelia varten on haastateltu ylitarkastaja Jari Honkasta sisäasianministeriöstä.

    Lisätietoja harjoituksesta antaa myös harjoituskoordinaattori Ari Seppälä Kriisienhallintakeskuksesta (CMCFinland).

    Agnico Eagle Finlandista yhteyshenkilö on turvallisuusinsinööri Teemu Pitkänen.

     

    Agnico Eaglen Kittilän kaivoksen turvallisuus

    ”Perustana on työturvallisuus”

    Peruslähtökohtana on päivittäisen työn tekemisen työturvallisuus, joka koskee kaikkia meidän ja yhteistyökumppaneidemme työntekijöitä. Panostamme ennakoivaan työturvallisuustyöhön ja odotamme henkilöstöltämme sitoutumista siihen. Ns. valvontamalli, riskien arviointi, poikkeamien tutkinta ovat keskeisiä työkaluja ennakoivan työturvallisuustyössä Ne kuuluvat koko Kittilän kaivoksen henkilöstön päivittäisiin rutiineihin ja vastuisiin.

    Jos ennakoivat järjestelmät pettävät, niin tätä varten olemme perustaneet vapaaehtoisuuteen perustuvat pelastusorganisaatiot. Pelastustoiminnan harjoituksiin sekä koulutuksiin osallistutaan oman työn ohella. Toimimme läheisessä yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa, koska laajamittaisessa pelastustilanteessa pelastusviranomainen ottaa johtovastuun tilanteesta.

    Kittilän kaivoksen pelastusorganisaatio koostuu pinta-alueiden ja maanalaisen kaivoksen pelastusorganisaatioista. Jako perustuu vastuualueiden erityispiirteisiin. Pinta-alueella keskeisimpänä tekijänä on tehdasmittakaavainen toiminta sekä tuotannossa käytetyt kemikaalit ja niihin liittyvät riskit. Maanalaisessa pelastustoiminnassa keskeisimpänä tekijänä on toimiminen maan alla. Pelastusorganisaatiossa on noin 60 jäsentä eri organisaatiotasoilta. He käyvät SPEK:n peruskoulutuksen.

    Peruskoulutuksen jälkeen keskitytään pinta-alueiden tai maanalaisen toiminnan erityispiirteisiin. Molemmissa pelastusorganisaatioissa myös ensiaputaidot ja niiden opettaminen ovat keskeisiä. Pelastusorganisaation jäsenet harjoittelevat keskimäärin 6 kertaa vuodessa eli joka toinen kuukausi ylläpitääkseen opittuja taitoja.

    Perusnäkemyksemme on, että pelastustilanteessa mahdollisimman hyvä onnistuminen, mahdollisimman nopealla vasteajalla edellyttää hyvää ammatillista osaamista alueelta, jossa voidaan joutua toimimaan. Tämän osaamisen voi taata vain oma ammattitaitoinen henkilöstö.

    Pasi Kreivi

    Turvallisuuspäällikkö, AEF:n Kittilän kaivos

     

     
     

    Hannu Hernesniemi

    Johtava analyytikko

    Artikkeli on julkaistu myös Materia-lehden numerossa 1/2015

     

     

    Kuvat

    Artikkelin pääkuva: Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy

    Kittilän suurtulva 2005: Lapin Kansa (Markku Leskinen ja Antti Sallinen)

     

     
     

    Kommentoi "Barents Rescue 2015 harjoittelee tulvan torjuntaa ja kaivospalon sammutusta"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

     _    _    _    _     ______     ___      ______  
    | |  | || | || | ||  /_   _//   / _ \\   /_   _// 
    | |/\| || | || | ||    | ||    | / \ ||    | ||   
    |  /\  || | \\_/ ||   _| ||    | \_/ ||   _| ||   
    |_// \_||  \____//   /__//      \___//   /__//    
    `-`   `-`   `---`    `--`       `---`    `--`     
                                                      
    
     
     

    Yksi kommentti "Barents Rescue 2015 harjoittelee tulvan torjuntaa ja kaivospalon sammutusta

    Pasi Kansanen 30.9.2015 13.54

    HIENO harjoitus ja täysin mahdollinen tapahtuma.