Kansalaisten kriisinkestävyydessä parannettavaa

    Kansalaisen varautuminen 18.1.2016

    Selviytyminen häiriötilanteissa

    Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa - hankkeessa tiedusteltiin vastaajien uhka- ja riskitietoisuutta kysymällä, miten he ovat varautuneet erilaisiin uhkiin vakuutusten avulla, ja miten kauan he arvelevat selviytyvänsä erilaisista häiriötilanteista, kuten ilman sähköä, juoksevaa vettä, puhelinyhteyttä tai julkista liikennettä. Resilienssiin liittyen kyselyssä tarkasteltiin myös vaarojen ja uhkien tunnistamista ja niihin varautumista.

    Kaupunkilaisten ja vähävaraisten henkilöiden varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin ei ole kovin hyvä.

     

    Kartoitettaessa erilaisista häiriötilanteista selviytymistä, vastaajat selviytyisivät parhaiten ilman julkista liikennettä (87 prosenttia yli viikon tai jopa pidempään) ja heikoiten ilman juoksevaa vettä (22 prosenttia alle vuorokauden). Kuusikymmentä prosenttia vastaajista selviäisi ilman juoksevaa vettä enintään kaksi vuorokautta. Vastausten perusteella ilmenee, että ihmiset eivät ole varanneet kotiinsa vettä, sillä noin joka viides vastaajista ilmoitti selviytyvänsä vain alle vuorokauden ilman juoksevaa vettä.

    Ruokatarvikkeiden varastoiminen on huomattavasti yleisempää, sillä joka viides vastaajista uskoi selviytyvänsä yli viikon ilman ruokakaupassa käyntiä. Huonoiten ilman vettä ja ruokakaupassa käyntiä arvelivat selviytyvänsä ne, joille tulot riittivät vain suurin vaikeuksin kattamaan menot. Noin puolet vastaajista ilmoitti selviytyvänsä ilman sähköä korkeintaan kaksi vuorokautta. Mitä pienemmässä kunnassa tai kauempana keskustasta vastaaja asui, sitä paremmin hän arveli selviytyvänsä esimerkiksi ilman sähköä tai vettä. Miehet arvelivat selviytyvänsä erilaisista tilanteista paremmin kuin naiset.

    Keskimäärin joka kolmas (31 %) arveli selviytyvänsä korkeintaan kaksi vuorokautta ilman puhelinta. Kaikkein eniten puhelinyhteyttä arveli tarvitsevansa vanhin ikäryhmä (65–79 –vuotiaat), Pohjois-Suomessa sekä yksin asuvat henkilöt. Vastaajat ilmoittivat selviytyvänsä ilman julkista liikennettä varsin hyvin: ainoastaan muutama prosentti ilmoitti selviytyvänsä vain yksittäisiä päiviä ja 93 prosenttia yli viisi päivää tai huomattavasti pidempäänkin. Eniten riippuvaisia julkisesta liikenteestä olivat vastausten perusteella alle 35-vuotiaat, opiskelijat, kaupunkilaiset sekä Etelä-Suomessa asuvat.

    Kansalaisten arviot selviytymisestään häiriötilanteissa ilman erilaisia palveluita.

    Käsitys erilaisten riskien tai uhkien todennäköisyydestä

    Puhelinhaastatteluissa esitettiin erilaisia sisä- ja ulkopoliittisia uhkatilanteita ja tiedusteltiin kuinka todennäköisenä vastaajat pitivät näitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Kaikkein todennäköisempänä pidettiin ennen kaikkea taloudellisen taantuman pitkittymistä (53 %) sekä hallituksen sisä- (28 %) ja ulkopoliittisia (22 %), päätöksentekoa oleellisesti vaikeuttavia ongelmia. Ilmaston ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia piti melko tai erittäin todennäköisenä 15 prosenttia kaikista vastaajista. Yleisimmin tätä pidettiin todennäköisenä maaseutumaisissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Sodan ja vakavien tartuntatautien uhkaa pidettiin kaikkein pienimpänä (8 %) uhkana. Ympäristökatastrofin mahdollisuutta melko tai erittäin todennäköisenä piti kymmenen prosenttia vastaajista ja energiansaannin ongelmia kaksitoista prosenttia. Ristiriitaista oli se, että puhelinhaastattelun edetessä ilmeni, että yli puolet (53 %) vastaajista arvioi vahinkoa aiheuttavien säätilanteiden kuitenkin yleistyvän Suomessa.

    Kaikki eivät kuulu selviytyjien klaaniin

    1-2 vrk
    Suuri osa ihmisistä selviytyisi keskimäärin vain 1-2 vuorokautta ilman sähköä ja vettä
     

    Yksi turvallisuuden tunteeseen vaikuttava tekijä ja turvallisuustutkimuksessa käytetty käsite on resilienssi. Resilienssin ollessa vahva, ihminen pystyy sietämään normaalista poikkeavia tilanteita.

    Haastatteluissa kävi ilmi, että vastaajat eivät pitäneet erilaisia uhkia kovin todennäköisinä. Tämä voi johtua siitä, että he luottivat yhteiskunnan selviytymiskykyyn ja ulkopuolisen avun saantiin. Tulokset viittaavatkin siihen, että kansalaiset kokevat yhteiskunnan ja oman itsensä varsin resilientiksi eli kyvykkääksi selviytyä, sopeutua, palautua ja kehittyä kohtaamistaan uhista tai häiriötilanteista huolimatta. Toisaalta puhelinhaastattelut paljastivat, että suuri osa ihmisistä selviytyisi keskimäärin vain 1-2 vuorokautta ilman sähköä ja vettä. Lisäksi ilmeni, että kaupunkilaisten ja vähävaraisten henkilöiden varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin ei ole kovin hyvä. Myös yksinasuvat ja vanhukset ovat erilaisissa häiriötilanteissa haavoittuvaisempia kuin työikäiset ja perheelliset henkilöt. Kansalaisten riskitietoisuuden herättämisessä sekä omatoimisen varautumisen vahvistamisessa on vielä työsarkaa. Viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen on lisäksi hyvä tiedostaa, mitkä kansalaisryhmät ovat niin sanottu heikoin lenkki eli eniten ulkopuolisen avun tarpeessa.

    Tutkimuksen taustaa

    Kansalaisturvallisuuden tila Suomessa -hankkeessa tarkasteltiin, millaiset tekijät lisäävät kansalaisten kokemaa turvallisuutta ja millaiset valmiudet yksilöillä ja heidän lähiyhteisöillään on varautua erilaisiin häiriötilanteisiin. Lisäksi tutkimus tarjoaa tietoa kansalaisten luottamuksesta poliittista päätöksentekoa sekä arvioita erilaisten riskien ja uhkien toteutumisesta Suomessa.

    Aineistona käytetään 3.000 hengen kansalaiskyselyä, jonka toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy helmi-huhtikuussa 2015.

     

    Mitä on kansalaisturvallisuus?

    Kansalaisturvallisuudella tutkimuksessa käsitetään sekä turvallisuuden tunnetta että objektiivista, konkreettista turvallisuutta.

    Tällöin turvallisuus ei tarkoita pelkästään erilaisten riskien ja uhkien poissaoloa, vaan myös luottamusta omiin, yhteisön sekä yhteiskunnan kykyihin suojautua uhkia vastaan sekä palauttaa turvallisuuden taso entiselleen kriisin jälkeen.

     

    Testaa oma selviytymisesi!

     

    Tuula Kekki

    Erikoistutkija

    Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

     
     

    Kommentoi "Kansalaisten kriisinkestävyydessä parannettavaa"

    Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

    Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

     

    Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.

      _____    _    _    _    _     _____     _____   
     |__  //  | || | || | \  / ||  |  ___||  |__  //  
       / //   | || | || |  \/  ||  | ||__      / //   
      / //__  | \\_/ || | .  . ||  | ||__     / //__  
     /_____||  \____//  |_|\/|_||  |_____||  /_____|| 
     `-----`    `---`   `-`  `-`   `-----`   `-----`  
                                                      
    
     
     

    2 kommenttia "Kansalaisten kriisinkestävyydessä parannettavaa"

    Jukka 19.1.2016 11.49

    Mielenkiintoista ja tärkeää asiaa! Monesti ihmiset kuvittelevat omat selviytymistaitonsa paremmiksi kuin ovat tai eivät tahdo myöntää varautumattomuutta tai eivät halua uskoa erilaisten skenaarioiden toteutumiseen. Ihmisillä saattaa esiintyä uskomuksia, että uhkiin varautuminen tai niistä puhuminen jotenkin lisäisi niiden todennäköisyyttä, vaikka näin ei ole. Myös todellisen tilanteen kuvittelu saattaa mennä pahasti pieleen, kun käytännöstä lähteviä rajoituksia ja muiden ihmisten käyttäytymisen muutoksia (esim. samojen resurssien äkillinen yhtäaikainen tarve) ei huomioida.

    Taisto Lehonmaa 22.1.2016 10.48

    Tämä on tärkeä teema ja hyvä, että sitä on selvitetty. Tärkeimmästä päästä olisi turvata juoma, ruoka ja lämpö. Ennen pitkää myös valoa, viestiyhteyksiä ja liikkumismahdollisuuksia alkaa ihminen kaivata. Kaikkien osalta parempi varautuminen on oleellista ja käytännössä haasteellista, mutta kaikkein hankalimmalta tuntuu vesi. Sen kotona varastointi pitkiä aikoja ei käy. Myöskään ei ole yleistä tietoa siitä, miten yllättäen ja nopeasti veden tulo voi katketa tai käyttö muuten estyä, eli varautumistarpeesta ja -mahdollisuuksista ei pysty muodostamaan käsitystä. Tähän asiaan ja sen käytännön ohjeistukseen pitäisi kiinnittää huomiota.